Shop or not to shop?

Päätin noin kolme-neljä kuukautta sitten vähentää huomattavasti vaatteiden ostamista. Päädyin tähän ratkaisuun yksistään sen takia, että minulla alkaa olla yksinkertaisesti liikaa vaatteita. Vaatteiden paljous paljastui minulle todellisuudessa varsinkin muuton yhteydessä, kun vaatteita kertyi lukemattomia eri säkillisiä eikä uudessa kodissa kaikille vaatteille edes löytynyt tarpeeksi tilaa. Muuton yhteydessä havahduin myös, että minulla on selvä taipumus mieltyä johonkin tiettyyn vaatekappaleeseen, kuten mekkoihin tai jakkuihin, ja alkaa yht'äkkiä hamstraamaan niitä luvattoman paljon eri väreissä ja malleissa. Tällä hetkellä esimerkiksi yksistään erilaiset mekot vievät melkein puolet koko vaatekaappini tilavuudesta.

Kuva täältä.

Onko tällaisessa ylettömässä vaatteiden hamstrauksessa sitten mitään järkeä? Eipä taida olla. Tähän vastaukseen päädyin osaltaan jo aikaisemmassa postauksessani, jossa pohdin sitä, miksi emme voi olla tyytyväsiä siihen, mitä meillä jo on? Turhan ostelun haittoihin heräsin lopullisesti myös luettuani Lilyn Shoppaus on sairaus -nimisen artikkelin, jossa kirjoittaja pohtii hyvin järkeekäästi turhan shoppailun haittoja varsinkin ekologiselta kannalta. Tässä joitain artikkelin olennaisempia pointteja (alleviivaukset minun omia):

-  Vaikka kaikki tekstiili- ja vaatetehtaat lopettaisivat toimintansa, maailmassa olisi tarpeeksi vaatteita pukemaan kaikki ihmiset vielä monen sukupolven ajaksi.

 - Tällä hetkellä 90 prosenttia maasta otetuista resursseista muuttuu jätteeksi jo kolmen kuukauden sisällä.

-  Jatkuva shoppailu ei ole pelkästään ajattelematonta: se on karseaa, piittaamatonta ja järjetöntä. Jo sanana se on kuvaava. Shoppailu ei ole ostamista, vaan ostostelua, kauppojen kiertämistä ja materian haalimista.

- Miten hitossa jokin niin sairas asia voi olla niin normaalia? Olen kyllästynyt tähän yleiseen illuusioon siitä, että jatkuva kuluttaminen on ok. Ei se ole.

- Materian kyllästämä elämä ei ole mielestäni oikeaa elämää, vaan elämän leikkimistä. Se on kuviteltu turvallisuudentunne, jonka ansiosta tuntuu, että hetken elämä on täyttä ja hyvää ja itse hieman parempi. Joka kerta uudestaan. Se on vastuun välttelemistä.

 - Miksi asioita ostetaan haluamisen, ei tarvitsemisen takia? Ja miksi ihmiset haluavat niin paljon?

-  Ei minua haittaa, että monille muoti on inspiroiva ja tärkeä asia, enkä itke joka kerta, kun halpaketjun muovipussi kävelee vastaan. Kaiken vain voisi tehdä kohtuudella.

Vaikka jotkin artikkelin kommentit ovat kieltämättä melko järjekkäitä, jopa liian yliampuvia ja huomionhakuisia, on mielestäni varsinkin artikkelin kysymys siitä, miksi ihmiset ostavat asioita todella pelkän haluamisen eikä niinkään tarvitsemisen takia,  todella tärkeä. Kuinka moni voi todella aidosti myöntää, että on ostanut jonkin tavaran tai esimerkiksi vaatteen sen todellisen tarpeellisuuden eikä pelkästään impulsiivisen haluamisen takia? Entäpä ostamisen kohtuullisuus? Mitä on kohtuullinen ostaminen ja milloin ostaminen taas menee yli?

Kuva täältä.

Koen itse, ettei shoppailun vähentäminen ole mikään kauhean helppo juttu. Kaikki on pullollaan mainoksia, ja ostamisen kiusausta voi olla vaikea vastustaa. Jos kieltäytyy ostamasta, voi samalla kohdata myös samanlaisia ennakkoluuloja kuin jos, vaikka kertoo, ettei käytä lainkaan alkoholia. Ostaminen koetaankin usein niin arkipäiväiseksi ja normaaliksi askareeksi, että sitä harva osaa välttämättä edes kyseenlaistaa.

Tämän kaiken saarnan (no, en tosiaan tarkoittanut tätä oikeasti miksikään saarnaksi) jälkeen, heitän itselleni haasteen: tästä päivästä alkaen en osta enää yhtäkään vaatetta, kenkiä tai mitään muitakaan asusteita, ja tämän päätöksen on tarkoitus pitää aina koko kesän yli, ainakin sinne elokuuhun saakka. Raportoin haasteen etenemisestä teille blogissani ja jaan samalla tähän projektiin liittyvät kiusaukset, onnistumiset ja mahdolliset repsahdukset. Tällä kertaa ostoslakkoni koskee siis vain vaatteita ja asusteita, mutta tarkoituiksena olisi, että tämän kokeilun jälkeen voisin jatkossa kieltäytyä myös muun turhan ostamisesta. Jostain on kuitenkin aina hyvä aloittaa.